Haarukanjälki osallistui Oulun Dodon Hyvät evväät -piknikille ja Dodo keittiö -keskustelutapahtumaan hyönteisruokateemalla.

Oulun Dodon liikkuva puutarha oli mukana piknikillä. Dodo-aktiivi Mira Sovijärvi iloitsee, että perunat ja yrtit ovat jo päässeet hyvään kasvuun alkukesän kylmyydestä huolimatta.

Oman kaupunkiviljelmän voi perustaa vaikka vanhoihin saappaisiin. Kysyy lisää vinkkejä lähiseutusi dodolaisilta.

Villiyrtit ovat hyviä evväitä piknikille. Tässä salaatissa oli mm. kurkkuyrttiä ja voikukanlehtiä. Leipomukset oli maustettu jauhosavikalla.

Dodo keittiössä nostettiin esiin syyt, miksi hyönteiset olisivat osa kestävää tulevaisuuden ruokavaliota: ympäristöystävällisyys, kustannustehokkuus, terveellisyys, saatavuus – ja hyvä maku!

Ensi lauantaina 19.7. kannattaa hyvän ruuan ystävien ja leppoisaa piknikseuraa hakevien suunnata Ouluun.  Dodon kaikille avoimen Hyvät evväät -piknikin osallistujien toivotaan tuovan evväänsä, reseptinsä ja käyttämiensä raaka-aineiden tarinat jaettavaksi yhteisille piknik-vilteille.

Piknikillä Haarukanjälki -hankkeen Susanna ja Silja vinkkaavat, kuinka jokainen voi kantaa kortensa kekoon suljetun ravinnekierron edistämiseksi. Unikki Unikorni -improvisaatioteatterin Minttu Sakki pitää rennot improjamit halukkaille osallistujille. Tapahtumassa voi myös tutustua Dodon Vihertäjien liikutettavaan puutarhaan ja miten sen kasvu on edennyt kevään Ookko nää kaupunkiviljellyt -tapahtumassa tehdyn perustamisen jälkeen. Paikka on Hupisaarilla vähän Paratiisista pohjoiseen. Piknik alkaa 13.00, improjamit 14.00 ja kello 16.00:sta siirrymme jatkamaan tapahtumaa Dodo-keittiöön ravintola Tubaan.

Dodo-keittiössä Haarukanjälki on jälleen vauhdissa, kun keskustellaan hyönteisistä osana tulevaisuuden ruokavaliota. Lopuksi, alkaen noin 17.30 kuulemme hylätyistä kauppalapuista laulavaa LappuLiisat -duoa. Tapahtuman jälkeen halukkaat voivat jatkaa saunomaan Kesän saunaan Tuiran rannalle. Uimavälineet mukaan. Sauna on omakustanteinen.

Kuva: Tuula Lehtonen

Maapallon väkiluvun kasvaessa YK ennustaa, että vuonna 2050 maailmassa pitäisi tuottaa 70 % enemmän ruokaa. Kasvava ruuan tarve on valtava haaste. Kuinka ruoka tuotetaan kestävästi ja millaista ruokaa on lautasillamme tulevaisuudessa?

Haarukanjälki-hanke järjestää kesän aikana ruokablogikilpailun, jossa etsitään reseptiä tulevaisuuden kestävälle ruokalautaselle. Kilpailuun osallistuvat bloggaajat keksivät reseptin, joka on maistuva, ravitseva ja kestävästi tuotettu.

Kilpailun voittaja julistetaan Foodycle-festivaalilla Helsingin Suvilahdessa 6.9. Voittaja saa palkinnoksi lahjakortin Kääntöpöydän brunssille kahdelle (arvo 40 euroa) tai vaihtoehtoisesti herkkukorin. Kilpailuun osallistuneita blogeja ja annoksia esitellään kesän aikana Haarukanjäljen sivuilla.

Kilpailun säännöt

• Resepti julkaistaan blogissa 1.9. mennessä
• Reseptin yhteyteen liitetään Haarukanjäljen logo (löytyy Haarukanjäljen nettisivuilta: haarukanjalki.org -> yhteystiedot) ja maininta kilpailusta
• Julkaisusta lähetään viesti sähköpostitse Haarukanjälki-hankkeelle (susanna.kaasinen@dodo.org)
• Voittaja julkaistaan 6.9. Foodycle-tapahtumassa Helsingin Suvilahdessa
• Voittaja saa palkinnoksi lahjakortin Kääntöpöydän brunssille kahdelle (arvo 40 euroa) tai vaihtoehtoisesti herkkukorin

Dodo ry:n Haarukanjäljessä pureudutaan globaalin ruokajärjestelmään. Etsimme kestäviä ratkaisuja siihen, miten tulevaisuuden ruoka tuotetaan, kulutetaan ja jaetaan. Jätä hyvä jälki! Foodcycle järjestetään yhteistyössä Pikseliähky-verkoston sekä Ruoan tulevaisuus ry:n kanssa.

Millainen olisi kaupunkien suljettu ravinnekierto? Tai kuinka järjestää aluksi korttelitason pilotti? Näitä kysymyksiä pureksittiin perjantaina 6.6. Kääntöpöydällä Haarukanjäljen tapahtumasarjan toisessa osassa.

Sami Keto Huussi ry:stä valotti, millaisia ongelmia aiheutuu, kun ravinteet eivät kierrä. Esimerkkeinä vesien rehevöityminen ja ilmastonmuutos. Sami kertoi myös mielenkiintoisesta kokeilusta Amsterdamissa, jossa kerätään ilmaisilla urinaaleilla virtsaa struviitin valmistukseen. Struviitti käytetään kaupungin viherkattojen lannoitukseen.

Vieraat ideoivat suljettua ravinnekiertoa kaupunki- ja korttelimittakaavassa. Hannamaija Fontell Biolanilta kertoi yhtiön uudesta pääkonttorista, jossa on suljettu ravinnekierto. Vessat ovat normaalin näköisiä vesivessoja, mutta niissä vesi kiertää eikä sitä johdeta ulos. Eviralta eläköitynyt Arja Vuorinen nosti esiin, mitä esteitä nykylainsäädännössä on ravinnekierron kannalta. Hänen ihmetteli erityisesti sitä, miten nykysysteemissä virtsa sekoitetaan vesijohtoveteen ja sen ravinteet haihdutetaan tai sidotaan. Virtsassa ravinteita on useille kasveille sopivassa suhteessa ja sen käsittely ja hygienisointi on helpompaa kuin ulosteen. Voisiko kaupunkien ravinnekiertokokeilun aloittaa virtsan erilliskeräyksellä?

Työpajaosuudessa vertailtiin Samin johdolla tuoreen ja parin viikon vanhan virtsan pH:ta ja puhuttiin sen lannoitusominaisuuksista.

Työpaja jatkui kasvihuoneessa vesiviljelmän perustamisella. Peeponics kokeilulla seurataan, kuinka virtsalla lannoittaminen sopii vesiviljelyyn.

Perjantaina 6.6 puretaan myyttiä, voivatko kakka ja pissa olla vastaus maailman ruokaongelmiin. Ravinnekierto ylläpitää maapallon ekosysteemien toimintaa ja takaa ruokaturvan ihmisille.

Ruuantuotannossa pääasiallisesti käytettyjen teollisten lannoitteiden käyttöön liittyy suuria ekologisia ongelmia. Näitä voitaisiin korvata hyödyntämällä ravinteet käymäläjätteistä. Fosfori on pian ehtyvä luonnonvara ja typen tuotantoon kuluu paljon energiaa. Mitä esteitä ja mahdollisuuksia kestävälle ravinnekierrolle on? Minkälaisia erilaisia suljetun kierron ratkaisuja kaupungeissa voisi olla? Tule ottamaan selvää!

Vieraana ovat Sami Keto Huussi ry:stä ja Hannamaija Fontell Biolanilta. Keskustelu alkaa klo 17:30 ja sen jälkeen on luvassa työpaja kokeellisesta lannoittamisesta virtsalla.

Kääntöpöydän kaupunkiviljelykahvila myy herkkuja ja virvokkeita klo 17.00 alkaen. Keskustelujen jälkeen voi iltaa jatkaa telttasaunassa. Tervetuloa mukaan!

Kääntöpöydän petanque-halli tarjosi keskiviikkona kolealta säältä suojaa ruokaturvasta ja -turvattomuudesta kiinnostuneelle yleisölle. Haarukanjäljen Pura ruokamyytit Kääntöpöydällä -sarjan ensimmäisessä tapahtumassa kuunneltiin vieraiden esityksiä, keskusteltiin, maisteltiin Kääntiksen kahvilan herkkuja ja etsittiin villiyrttejä.

Sanna-Liisa Taivalmaan mukaan maailmassa ei välttämättä tarvitse tuottaa 70 % enemmän ruokaa vuonna 2050, jos ruokahävikki saadaan kuriin, siirrytään pellolla tuotettavista biopolttoaineista uuden sukupolven raaka-aineisiin ja ruokavalio on kasvispainotteinen. Keskustelua herätti mm. ruokaturvan toteutumisen määrittely sekä kaksi nykyisen ruokajärjestelmän isoa ongelmaa: nälkäisten ja ylipainoisten määrä.

Deolinda Carrizo La Via Campesina -liikkeestä kertoi ongelmista, joita argentiinalaiset pienviljelijät kohtaavat isojen plantaasien puristuksissa. Yleisöä puhututti mm. tilojen takaisinvaltaus ja GMO.

Kääntöpöydän kahvila tarjosi teeman mukaisesti villiyrteillä maustettuja herkkuja.

VIlliyrttipyöräily muutettiin säästä johtuen villiyrttikävelyksi Pasilan alueella. Retkeläiset bongasivat Antti Pyykön johdolla yli kymmenen kaupungissa kasvavaa villiyrttiä.

Antti esitteli helpon litulaukka-vuohenputkipeston valmistuksen.

Hyvää oli!

Haarukanjälki otti vauhtia kesän tapahtumasarjaan Maailma kylässä -festivaalilta. Hellettä piisasi ja ravinnekierto kiinnosti.

Kekon ekologiset kuivakäymälät peittosivat paitsi ekologisuudessa myös miellyttävyydessä viereisen bajamaja-rivistön.

”Koko päivän ollaan pidätelty, että päästäisiin tänne uudestaan”, nauroi isä pienen poikansa kanssa jonottaessaan Kekon kuivakäymälään. Kekon käymälöihin kertyneet tuotokset menevät Kääntöpöydälle lannoitteeksi. Tule keskustelemaan ravinnekierrosta Kääntöpöydälle 6.6.!

Deolinda Carrizo, La Via Campesina liikkeen aktivisti puhui argentiinalaisten pienviljelijöiden asemasta Siemenpuun teltalla. Keskustelu jatkuu ke 28.5. Kääntöpöydällä, jossa Carrizo on vieraana.

Haarukanjäljen tarrat olivat jaossa Kekojen luona ja Siemenpuun teltalla.