Haarukanjäljen blogisarja siirtyy lounaissuomalaiselta ohrapellolta etiopialaisen kaupunkiviljelijän pihalle. Mitä Bahir Darissa asuvan pientuottaja Yayan arkeen kuuluu ja mitä haasteita kulttuuri asettaa tuotannolle, selviää ulkomaankirjeenvaihtajiemme Atte Penttilän ja Laura Kihlströmin tekemästä haastattelusta.
Yaya on etiopialainen mies, joka ansaitsee elantonsa niin maataloudesta kuin sivutoimisesta vartijan työstä. Hänen kotipaikkansa Bahir Dar on yhden Etiopian tuottoisimman maatalousalueen, Amharan läänin, lukuisista kaupungeista, Tana-järven rannalla sijaitseva leppoisa paikka.
Yaya on yhden sortin kaupunkiviljelijä, sillä Bahir Dar ei ole pieni maalaiskylä. Se on alati laajentuva kaupunki, jonka asukkaista kuitenkin moni harjoittaa takapihaviljelyä ja pienimuotoista kotieläintuotantoa.
Kolme lehmää, neljä vasikkaa, kolme kanaa ja kaksi tipua
Yayan pihalla asuu kolme lehmää, neljä vasikkaa, kolme kanaa ja kaksi tipua. Siinä on koko tila. Hänellä ei ole mahdollisuutta kasvintuotantoon maanpuutteen vuoksi. Yayan tila ei siis ole omavarainen, koska Yayan lehmät saavat muualta ostettua rehua, jota varten Yaya joutuu joskus ottamaan lainaa.
Rehu on tässä tapauksessa viljojen korsia, ruohoa ja jauhojen jauhamisesta ylijääviä jyvien palasia, joita ostetaan muulikärryllisinä torilta. Lehmät saavat myös paikalliset noug-öljyn puristusmäskiä.
Noug on paikallinen typensitojakasvi. Lisäksi siitä saadaan hyvää öljyä ruuanlaittoon. Valitettavasti nougin viljely on vähentymään päin. Jotkut viljelijät sanovat sen olevan vanhanaikainen kasvi, vaikkakin sen edut maanparannuksessa tiedetään.
Lehmät ovat maidontuotantoa varten, ja maito myydään lähialueen kahviloihin sekä naapureiden vauvoille. Kanojen munat myydään suoraan kuluttajille.
Paastoaika on pieneläintuottajalle ongelmallinen
Etiopia on pieneläintuottajalle siitä ongelmallinen maa, että paastoaikoina eläintuotteiden menekki on häviävän pieni. Paastopäiviä on viikossa kaksi, ja ympäri vuoden on jopa parin kuukauden mittaisia pidempiä paastoja.
Pientuottajille jatkojalostamisen vaatima pastörointi sekä kylmäsäilytys ovat kuitenkin ongelmallisia, koska ne vaativat suuria investointeja. Kananmunien säilyvyys on huomattavasti parempi, mutta niitäkin menee Yayalla pitkien paastojen aikana hukkaan.
Maidon myyntihinta on noin 10 etiopian birraa (ETB) litralta, mikä tarkoittaa alle 40 senttiä, joka puolestaan on lähes samansuuruinen hinta, jonka Euroopan maidontuottajat saavat litralta.
Yaya myy joka aamu muutaman litran maitoa ja kahden viikon välein noin 25 kananmunaa. Kananmunat lähtevät sopuhintaan 2,50 ETB kappale, eli noin 10 senttiä. Eurolla saa siis kymmenen kananmunaa. Jokainen kana tuottaa keskimäärin kolme munaa viikossa.
Hintojen nousu ei hyödytä tuottajia
Etiopiassa hinnat ovat koko ajan nousussa. Hintojen nousu ei ole kuitenkaan hyödyttänyt tuottajia, vaan päinvastoin. Kun Yaya ostaa ruokaa, esimerkiksi teffiä tai linssejä perheelleen sekä ruokoja tai ruohoa rehuksi, hänelle jää käteen vähemmän rahaa kuin aikaisemmin.
Yayalle ei ole kuitenkaan ole hätää rahan tai perheen ruokaturvan suhteen, sillä hän saa lisätienestejä vartijan työstään. Yayan työpäivät ovat kymmenentuntisia, eli melkein koko valoisan ajan. Yayan vaimo on kokopäiväisesti kotona hoitamassa eläimiä sekä pientä lasta. Viikonloppuisin Yayakin kerkeää osallistumaan enemmän kotihommiin.
Yaya on vartijatyönsä ohessa oppinut paljon puutarhanhoidosta ja erilaisten viljelykasvien kasvuvaatimuksista. Yaya lannoittaa kasveja kompostilla sekä lehmiensä tuottamalla lannalla, jota hän myös myy 40 ETB:n hintaan per säkki. Punainen maa ilman näitä oheistuotteita ei juurikaan sisällä ravinteita, joilla esimerkiksi kuvassa näkyvät maissit ovat kasvaneet.
Etiopiassa, kuten Suomessakin on paljon osuuskuntia. Yayakin kuului ennen maito-osuuskuntaan, josta sai neuvoja eläimien hoitoon ja maidontuotantoon. Osuuskunnassa syntyi kuitenkin riitoja rahasta, ja Yaya pakkasi lehmänsä, kiitti, kumarsi ja poistui osuuskunnasta.
Hän ei tunnu katuvan päätöstään, mitä sitä riitelevässä porukassa hengailemaan. Toisaalta jäsenyyden myötä katosivat erilaiset neuvontapalvelut.
Kysymykseen siitä tekisikö Yaya elinkeinonsa suhteen jotakin erilailla jos voisi, on vastauksena lyhyt ei.
Haastattelu ja teksti:
Atte Penttilä (unionguy.fi)
& Laura Kihlström (selamselam.me)
Molemmat toimivat apulaisasiantuntijoina maa- ja metsätalousalan kehitysyhteistyöhankkeissa Bahir Darin kaupungissa, Etiopiassa.
Kuva: Atte Penttilä