Myytinmurtaja – totta vai tarua?
Klikkaa Totta vai tarua? -palkkeja myytin alla ja näet vastaukset.
Maailmassa on tuotettava 70 % enemmän ruokaa vuonna 2050
Vastaus: Totta ja tarua
YK:n elintarvike- ja ruokajärjestö FAO:n ennusteen mukaan maailmassa olisi tuotettava 70 % enemmän ruokaa vuonna 2050. Nykyisessä ruokajärjestelmässämme ruokahävikin osuuden arvioidaan olevan jopa ⅓. Haaskauksen osuutta vähentämällä voidaan samalla määrällä ruokkia enemmän ihmisiä. Nykyään osa ruokakasveista käytetään myös biopolttoaineiden tuotantoon eikä ihmisravinnoksi. Ruokavalion muutokset kuten eläinperäisten tuotteiden käytön vähentäminen pienentäisi painetta kasvattaa ruuantuotantoa, sillä eläinten rehuksi käytetään tuotteita, jotka voisi käyttää suoraan ihmisravinnoksi.
Tule oppimaan ja keskustelemaan lisää aiheesta Kääntöpöydälle 28.5. klo 17.30
Kakalla ratkaistaan maailman ruokaongelmat
Vastaus: Osittain totta
Ainakin se auttaisi maailman lannoitusongelmien ratkaisuun. Kasvien tarvitsemat pääravinteet fosfori ja typpi annetaan nykyisin pääosin teollisten lannoitteiden tai eläinten lannan muodossa. Fosfori on pian ehtyvä luonnonvara ja typen tuotantoon kuluu paljon energiaa. Kehittyneissä maissa ihmisten jätökset puhdistetaan jätevedestä, mutta niiden sisältämiä ravinteita ei hyödynnetä vaan typpi haihdutetaan ja fosfori sidotaan kasveille käyttökelvottomaan muotoon. Virtsa ja uloste ovat lannoitteina erinomaisia, kunhan hygienisoinnista huolehditaan. Suljettu ravinnekierto on siis tulevaisuuden juttu.
Tule oppimaan ja keskustelemaan lisää aiheesta Kääntöpöydälle 6.6. klo 17.30
Teollinen maatalous ei mehiläisiä tarvitse
Vastaus: Tarua
Mehiläisillä ja muilla pölyttävillä hyönteisillä on suuri merkitys ruokaturvan kannalta. Tiesitkö, että jopa kolmannes maailman ravinnosta tuotetaan hyönteispölytyksen avulla? Hyönteispölytyksen arvoksi onkin laskettu huikeat 153 miljardia euroa vuodessa. Mm. maatalouden tehostumisen seurauksena niin tarhattujen kuin luonnonvaraistenkin pölyttäjähyönteisten populaatiot ovat kuitenkin päässeet taantumaan. Jos mehiläiset katoaisivat, monen ruokakasvin kuten omenan, mustikan ja parsakaalin satotasot romahtaisivat dramaattisesti
Tule oppimaan ja keskustelemaan lisää aiheesta Kääntöpöydälle 25.7. klo 17.30
Banaaninviljelijöillä ei ole varaa ostaa banaaneja
Vastaus: Osittain totta
Banaani on maailman suosituin hedelmä, ja Euroopan Unioni on niiden suurin markkina-alue. Banaanien kysyntä vaikuttaa suoraan markkinahintoihin – merkille pantavaa on ollut viime vuosikymmenien aikana banaanien hintojen tasainen lasku. Hintojen heilahteluista kärsivät erityisesti pienviljelijät, sillä pahimmillaan banaaneista maksettu hinta ei riitä edes kattamaan viljelykustannuksia ja viljelijät joutuvat myymään satonsa tappiollisesti. Pienviljelijöiden heikkoon neuvotteluasemaan vaikuttaa myös se, että banaanien maailmanmarkkinoita hallitsee muutama suuri, monikansallinen yritys, jotka omistavat myös itse plantaaseja. Oikeudenmukaista maailmankauppaa voidaan edistää esimerkiksi tukemalla erilaisia reilun kaupan järjestelmiä. Myös yrityksiltä voidaan vaatia sosiaalista, taloudellista sekä ympäristöllistä vastuullisuutta toiminnassaan.
Tule oppimaan ja keskustelemaan lisää aiheesta Kääntöpöydälle 8.8. klo 17.30
Tulevaisuuden kouluissa on hyönteisruokapäivä
Vastaus: Mahdollista
Tulevaisuudessa hyönteisiä tullaan hyödyntämään ruokana. Siihen on hyviä syitä: hyönteisten ravintoarvot ovat hyvin korkeat ja hyönteisten kasvattaminen on paitsi ekologista myös kustannustehokasta. Ennen kuin Suomessa saa ravintolassa lautaselleen hyönteisiä, löytynee hyönteisten potentiaali vaihtoehtoisena eläinrehuna. Hyönteisproteiinilla voisi nostaa helposti, halvalla ja laadukkaasti myös vaikka jauhon ravintopitoisuutta – näin esimerkiksi leivästä proteiinipitoisempaa! Tiesitkö, että hyönteisten ravintoarvot ovat jopa korkeampia kuin kalalla? Proteiinin lisäksi hyönteisistä saa runsaasti sinkkiä, rautaa ja kalsiumia. Tuotanto on ekologista ja taloudellista, koska hyönteisiä voi kasvattaa paikallisesti. Hyönteisten hiilijalanjälki on häviävän pieni ja esimerkiksi kenttäsirkat lisääntyvät hyvin nopeasti. Ensimmäiseen myyttiin viitaten Maailmassa on tuotettava 70 % enemmän ruokaa vuonna 2050 – jotta meillä kaikilla on tulevaisuudessa ruokaa ja ruokaturva – tulee globaalin pohjoisen maiden asukkaiden ryhtyä syömään ekologisesti
Tule oppimaan ja keskustelemaan lisää aiheesta Kääntöpöydälle 22.8. klo 17.30
