Millainen olisi kaupunkien suljettu ravinnekierto? Tai kuinka järjestää aluksi korttelitason pilotti? Näitä kysymyksiä pureksittiin perjantaina 6.6. Kääntöpöydällä Haarukanjäljen tapahtumasarjan toisessa osassa.
Sami Keto Huussi ry:stä valotti, millaisia ongelmia aiheutuu, kun ravinteet eivät kierrä. Esimerkkeinä vesien rehevöityminen ja ilmastonmuutos. Sami kertoi myös mielenkiintoisesta kokeilusta Amsterdamissa, jossa kerätään ilmaisilla urinaaleilla virtsaa struviitin valmistukseen. Struviitti käytetään kaupungin viherkattojen lannoitukseen.
Vieraat ideoivat suljettua ravinnekiertoa kaupunki- ja korttelimittakaavassa. Hannamaija Fontell Biolanilta kertoi yhtiön uudesta pääkonttorista, jossa on suljettu ravinnekierto. Vessat ovat normaalin näköisiä vesivessoja, mutta niissä vesi kiertää eikä sitä johdeta ulos. Eviralta eläköitynyt Arja Vuorinen nosti esiin, mitä esteitä nykylainsäädännössä on ravinnekierron kannalta. Hänen ihmetteli erityisesti sitä, miten nykysysteemissä virtsa sekoitetaan vesijohtoveteen ja sen ravinteet haihdutetaan tai sidotaan. Virtsassa ravinteita on useille kasveille sopivassa suhteessa ja sen käsittely ja hygienisointi on helpompaa kuin ulosteen. Voisiko kaupunkien ravinnekiertokokeilun aloittaa virtsan erilliskeräyksellä?
Työpajaosuudessa vertailtiin Samin johdolla tuoreen ja parin viikon vanhan virtsan pH:ta ja puhuttiin sen lannoitusominaisuuksista.
Työpaja jatkui kasvihuoneessa vesiviljelmän perustamisella. Peeponics kokeilulla seurataan, kuinka virtsalla lannoittaminen sopii vesiviljelyyn.