Hyönteiset ovat tulevaisuuden ruokaa

Hyönteistutkija Lena Huldén Helsingin yliopistolta avasi tilaisuuden vastaansanomattomilla ötökkäfaktoilla. Hyönteiset ovat ympäristöystävällinen, taloudellinen ja eettinen proteiininlähde. Hyönteisten kasvattamiseen kuluu huomattavasti vähemmän rehua ja tilaa kuin esimerkiksi karjankasvatukseen ja niiden kyky tuntea kipua on ihan eri luokkaa kuin nisäkkäillä – jotkut niistä pystyvät jopa kasvattamaan uusia raajoja menetettyjen tilalle. Ja mikäpä olisi sopivaa ruokaa vuosien avaruusmatkalla? Kärpäsentoukat tietenkin. Kuva: Topi Kairenius

Yrittäjä Santtu Vekkeli valotti hyönteisbisneksen nykytilaa Suomessa ja maailmalla. Suomessa ongelmana on aikaansa jäljessä laahaava lainsäädäntö, joka ei toistaiseksi mahdollista hyönteisten myymistä ruoaksi. Esimerkiksi Belgiassa tästä on tehty eri tulkinta. Hyönteistuotannossa on kaksi eri mahdollisuutta: rehukäyttö ja ihmiskäyttö. Rehuhyönteisproteiini voisi korvata tuontisoijaa ja parantaa Suomen valkuaisomavaraisuutta ja tuotannon ympäristöystävällisyyttä. Suoraan ihmisravinnoksi viljeltävien hyönteisten tuotanto on ehkä vielä vähän kauempana tulevaisuudessa. Tässä avainasemassa on onnistunut brändäys. Kehitysmaissa hyönteisiä syödään lähinnä köyhemmissä kansanosissa. Jos länsimaissa alettaisiin syödä hyönteisiä, sitä ei pidettäisi enää köyhäilynä vaan trendikkäänä myös kehittyvissä maissa. Kuva: Tori Kairenius

Kysymykseen, saako hyönteisistä kaikki ihmisen tarvitsemat aminohapot, ravitsemustieteilijä Leena Putkonen vastasi, ettei mikään raaka-aine ole superruoka, joka sisältää kaikki ihmiselle tarpeelliset ravinneaineet. Yhdistettynä monipuolisesti viljojen ja kasvisten kanssa hyönteiset ovat erinomainen osa terveellistä ruokavaliota. Kalansyönnin lisäämistä kannatetaan uusissa pohjoismaisissa ravitsemussuosituksissa ja hyönteisrehu voisi olla hyvä vaihtoehto kalankasvatukseen. Kuva: Topi Kairenius

Ravintola Ötökän Niina Kangas, Tuula Lehtonen ja Susanna Turunen vahvistettuna Topi Kaireniuksella näyttivät, kuinka hyönteisistä valmistetaan ruokaa. Listalla oli mm. jauhomadoilla tuunattua leipää ja paistettuja kenttäsirkkoja.

Mehiläispesästä löytyy muutakin kuin hunajaa. Kuhnurintoukkia voi kokata. Maku muistuttaa katkarapua, Niina kuvailee.

Samuli Helavuo esitteli suunnittelemansa jauhomatojen kasvatusastian. Tyylikäs ja tarvittaessa diskreetti tapa kasvattaa toukkia eivätkä vieraat heti arvaa, mistä on kysymys.

Lena Huldénin lemmikkisirkka osoittautui varsinaiseksi linssiluteeksi.